Rääkkylässä Kivisalmen kanavan varrella on vuosikymmeniä ollut kolmen eri merkittävän tapahtuman muistopaasia hajallaan eri paikoissa. Viimeiseksi pystytettiin 18.8.1983 juuri valmistuneen kanavan muistomerkki silloisen kanavatyötukikohdan pihalle yläkanavan varteen.
Yksi jos toinenkin tuntuu tykönään miettineen, onko paasien pakko olla mutkien ja matkojen päässä toisistaan.
Veijo Lievonen, kertoessaan Rääkkylä-Seuran syyskokouksessa 9.10.2008 haluavansa jäädä pois seuran johtokunnan jäsenyydestä, ”testamenttasi” muistopaasien lähekkäinkokoamisideansa jälkipolville. Kanavan rakentamisen muistopaaden siirtotalkoolaisten istuessa kanavan laidan nuotiopaikalla kahvin ja mehun äärellä, kertoi Martti Makkonen jo vuosia sitten ehdottaneensa muistomerkkien sijoitusta toistensa läheisyyteen. Hankkeen pani lopulta vireille Raimo Virkkunen kevättalvella 2011. Aloitteen tuloksena nimettiin muistomerkkitoimikunta kunnanhallinnon, Oravisalon osakaskunnan, Oravisalon Koiton ja Rääkkylä-Seuran edustajista.
Toimikunnan ensimmäisestä kokouksesta kunnantalolla maanantaina 16.4.2011 laati Raita Joutsensaari seuraavanlaisen muistion:
Muistomerkkipalaveri ma 16.4.2011
Paikka: Rääkkylän kunnantalo
Läsnä: Toivo Hirvonen, Ilpo Pitkänen, Raili Makkonen, Martti Makkonen, Väinö Vaskonen, Raimo Virkkunen ja Raita Joutsensaari
1. Raimo Virkkunen avasi tilaisuuden ja sovittiin, että hän toimii palaverin puheenjohtajana. Muistion palaverista tekee Raita Joutsensaari
2. Raimo Virkkunen selvitti muistomerkkihankkeen taustoja ja kertoi, että tavoitteena on sijoittaa Kivisalmen ympäristössä olevat muistomerkit (Kivisalmen muistokivi ja Väylän rakentajien muistokivi) Kivisalmen levähdysalueen puistoon Wegeliuksen muistopatsaan viereen.
3. Päätettiin, että pyydetään Rääkkylän kunnan ympäristölautakunnalta lausunto merkkien siirrosta.
4. Esitetään pyyntö Oravisalon osakaskunnan hallitukselle osallistumisesta merkkien siirtokustannuksiin.
5. Esitetään pyyntö Liikennevirastolle / Lappeenrannan väyläyksikkö, muistomerkkien siirrosta levähdysalueen puistoon ja pyydetään selvittämään maa-alueen lupa-asiat ELY-keskuksen ja Liikenneviraston välillä.
6. Pyydetään tarjous maansiirtourakoitsija Urho Tapaselta siirtokustannuksista.
7. Selvitetään Rääkkylä Seuran kanssa heidän puheenjohtajan Helena Paakkisen asiantuntemusta käyttäen merkkien sijoittelu puistoon.
8. Oravisalon Koiton edustajat Toivo Hirvonen ja Ilpo Pitkänen toivat esille, ettei heillä ole mitään merkin siirtoa vastaan.
9. Aikatauluista sovittiin seuraavaa: Seuraava palaveri pidetään ma 13.6 klo 18 Kivisalmessa. Merkit pyritään siirtämään elokuun loppuun mennessä 2011.
Muistion laati 17.4.2011
Raita Joutsensaari
Pyydetyt lausunnot, suostumukset, luvat, tarjous ja asiantuntija-apu saatiin kesäkuussa ja hanketoimikunta kokoontui vielä viimeistelemään siirtohanketta 13.6.2011 tulevalla toteutuspaikalla Kivisalmessa, missä katsottiin siirrettäville merkeille uudet sijoituspaikat lupaehtojen mukaisesti. Oravisalon osakaskunta suostui maa-alueen luovuttamiseen kanavamuistomerkille ja Savo-Karjalan tiehallinto puolsi malmimuistokiven muuttoa.
Kuvia muistomerkkien siirto-operaatiosta. Kuvia voi suurentaa napsauttamalla.
Iso kiitos kuuluu Oravisalon osakaskunnalle, joka kustansi molempien merkkien siirtokulut. Siirtokuljetus tehtiin maatilayhtymä Urho ja Henri Makkosen kuljetusalustalla. Traktorimiehille kiitos! Kiitokset myös Martti Makkoselle, Toivo Hirvoselle ja Veikko Salliselle! Martti Makkosen traktorilla kuljetettiin kanavan muistomerkiltä kivipöytä ja penkit nuotiopaikan viereen. Toivo Hirvonen kuljetti maa-ainesta ja Lasse Korhosen lahjoittamat mullat tuotiin merkkien viereen. Veikko Sallinen toi propsia siltä varalta, että kanavan muistomerkki joudutaan suojaamaan kuljetuksen ajaksi. Rääkkylä-Seura oli muiden mukana talkootyössä, suurimman panoksen hankkeelle antoi johtokunnan jäsen Urho Tapanen suunnittelu- ja kaivutyönä.
Kivisalmen uittoväylä 1981 – 1983 ja muistomerkki
Kivisalmen uittoväylän suunnittelu alkoi 1970- luvulla. Kivisalmen kautta kulkeva 2.4 m metrin väylä on noin 17 kilometriä lyhyempi kuin Jänisselältä Arvinsalmen, Ukonselän ja Savonselän kautta Samppaanselälle kiertävä Joensuun syväväylä. Hanketta perusteltiin lyhyemmän hinausmatkan lisäksi väylän suojaisuudella mikä vähentäisi nippujen hajoamisvaaraa. Väylähankkeen kustannusarvio oli 4,9 miljoonaa euroa. Kivisalmen väylä suunniteltiin niin, että mahdollisimman suuri osa kaivutyöstä voitiin tehdä kuivatyönä työpatojen suojassa ja pääosa kanavaluiskista päätettiin jättää kustannusten pienentämiseksi ilman suojausta. Kivisalmen lossin korvaaminen kiinteällä sillalla uskottiin tuovan lisähyötyä hankkeeseen. Sillan ja siltapenkereen kustannusarvio oli 2.9 miljoonaa euroa. Kivisalmen kanavan muistopaasi löytyi Majasaaren luhta-alueen penkkatien tuntumasta. Perkausyhtiön urakoitsija Kaarlo Pykäläinen toimitti kiven kaivurialustallaan penkkatietä myöten merkin pystytyspaikalle 1983. Valulaatassa on päiväys 16.08.1983. Kanavatyön aikana malmin löytyminen antoi itsestään merkkejä. Kaarlo Pykäläisen kaivurin kauhassa nousi oudontuntuinen kivilohkare jota alettiin tarkemmin tutkia. Kiviaarteen Kaarlo Pykäläinen lähetti malmin tutkimuslaitokselle Outokumpuun. Malmikivi löydöstään Kaarlo Pykäläinen sai malminlöytö palkinnon kunniakirjoin. Muistopaasia kolme Kivisalmen kauniiseen levähdysauleen puistoon sijoitetut kolme muistomerkkiä kertovat kulkijoille Rääkkylän Oravisalon kylän historiaa yli sadan vuoden ajalta. Pysähtyminen muistomerkkien äärellä tuo mieleen kunnioituksen menneiden sukupolvien työtä kohtaan.
Paikkakunnan historiasta Kivisalmipuistossa kertovat muistomerkit ikäjärjestyksessa vanhimmasta tuoreimpaan
Wegeliuksen muistokivi
Ensiksi pystytettiin muistomerkki Rääkkylä – Liperi maantien puuhaajalle, rehtori Karl Albert Wegeliukselle.
Wegeliuksen, Rääkkylä-Liperi-maantien puuhaajan, muistokivi: ”Karl Albert Wegelius, Rääkkylä-Liperi maantien uupumattoman puuhaajan muistolle, kiitollisuudella paikkakuntalaiset. Pystytetty 1954. Rakkaus kotiseutuun ja sen kansaan kannusti työtäsi.”
Rehtori Wegeliuksen muistomerkkihanke käynnistyi vuonna 1949.
Hankkeen alullepanijoina olivat Rääkkylä – Liperi yhdysmaantien tietoimikunta, johon kuuluivat rääkkyläläiset Reino Hirvonen, Juho Kähkönen, Mikko Ikonen ja Uuno Lehvonen. Liperin puolen toimikunnan jäsenet olivat Juho Hirvonen, Heikki Sallinen, Mikko Lappalainen, Pekka Kinnunen, Antti Kinnunen ja Paavo Lappalainen. Muistomerkin keräykseen osallistuivat kyläläiset, manttaalikunta, liikemiehet ja sanomalehti Karjalainen. Taiteilija Veikko Jalava on suunnitellut rintakuvan ja se on valettu pronssiin.
Muistomerkin pystytys tapahtui Kivisalmessa syyskuun 12 päivänä 1954.
Vegeliuksen muistomerkkiäkin on siirretty muutamia kymmeniä metrejä alkuperäiseltä paikaltaan Kivisalmen sillanrakennuksen yhteydessä 1980-luvun alussa.
Malmikiven muistopaasi
Vuonna 1908 Kivisalmen kanavan kunnostustöiden yhteydessä löytyi suuri malmilohkare, joka sittemmin jäljitettiin kulkeutuneeksi löytöpaikalleen Outokummusta. Tapauksen johdosta löydettiin Outokummun kuparimalmio ja kaivostoiminta saatettiin aloittaa. Malmikiven löytymisen muistopaasi pystytettiin kanavan eteläpuolelle 1960 -luvun alkuvuosina. Sieltä Urho Tapanen ja tohmajärveläinen nostokoneyrittäjä Veijo Immonen siirsivät paaden tälle paikalle heinäkuun 18 päivänä 2011
”Kivisalmesta 1908 löytynyt mannerjäätikön kuljettama malmilohkare johti Outokummun malmin löytöön 1910”, kerrotaan muistokilvessä.
Uutinen sanomalehdessä malmikiven muistomerkin pystytyksestä alkuperäiselle paikalleen Kivisalmen tanssilavan lähelle kanavan eteläpuolella.Veijo Lievosen yksityisarkiston valokuvat malmikivimuistomerkin paljastustilaisuudesta 1960-luvun alussa. Veijon tekstaamat tiedot kertovat hänen olleen toisena airuena paaden vierellä. Toisena airuena Anna-Liisa Mustonen (nyk. Willberg). Oikeanpuoleisessa kuvassa vasemmalta: Rääkkylän kanttori Pauli Pennanen, malmikiven löytöä muistelemassa Pekka Kähkönen ”Majasaaren Pekka” ja Uuno Lehvonen. Vasemmanpuoleisen kuvan puhuja lienee Outokumpu Oy:n edustaja, nähtävästi silloisia johtajia. Majasaaren Pekka Kähkönen on ollut töissä Kivisalmen kanavalla malmin löytöaikaan ja toi muistoksi kotiinsa malmikiven palasen. Se on tilalla edelleen tallessa v. 1985 muuratun takan koristeena. Toinen samanmoinen malmimurikka on Rääkkylä-Seuran esinemuseossa. Muistomerkin kivipaasi löytyi Jaaman kylältä Antti Vaittisen tilan Pukinniemestä, josta se kuljetettiin Kivisalmeen.
Kivisalmen kanava
Kivisalmen kanavan valmistuminen vuonna 1910 mahdollisti pienten alusten kulun siten, ettei Oravisalon ja Varpasalon saaria tarvinnut kiertää, mikä lyhensi matkaa Joensuuhun merkittävästi. Myös päivittäinen matkustajalaivaliikenne Rääkkylässä alkoi kanavan valmistumisen myötä. Laivalaitureita rakennettiin Kivisalmeen, Voiniemeen, Ihalansalmeen ja Pässiniemeen. Jo 30 vuotta aikaisemmin valmistuneet laiturit palvelivat edelleen Hypönniemessä ja Hernevaarassa.
Kivisalmi ennen kanavan jatkamista, levennystä ja sillan rakentamista vuosina 1981-1983.
70 vuotta myöhemmin puutavaran kuljetus toi tarpeen kanavan uusinnalle
Uuden uittoväylän suunnittelu alkoi 1970-luvulla. Kivisalmen kautta kulkeva 2,4 m metrin väylä on noin 17 kilometriä lyhyempi kuin Jänisselältä Arvinsalmen, Ukonselän ja Savonselän kautta Samppaanselälle kiertävä Joensuun syväväylä. Hanketta perusteltiin lyhyemmän hinausmatkan lisäksi väylän suojaisuudella, mikä vähentäisi nippujen hajoamisvaaraa. Väylähankkeen kustannusarvio oli nykyrahassa 4,9 miljoonaa euroa.
Kivisalmen väylä suunniteltiin niin, että mahdollisimman suuri osa kaivutyöstä voitiin tehdä kuivatyönä työpatojen suojassa ja pääosa kanavaluiskista päätettiin jättää kustannusten pienentämiseksi ilman suojausta. Kivisalmen lossin korvaaminen kiinteällä sillalla uskottiin tuovan lisähyötyä hankkeeseen. Sillan ja siltapenkereen kustannusarvio oli nykyrahassa 2,9 miljoonaa euroa.
Kivisalmen kanavan muistopaasi löytyi Majasaaren luhta-alueen penkkatien tuntumasta. Perkausyhtiön urakoitsija Kaarlo Pykäläinen toimitti kiven kaivurialustallaan penkkatietä myöten merkin pystytyspaikalle 1983. Valulaatassa on päiväys 16.08.1983.
Kanavatyön aikana malmin löytyminen antoi itsestään merkkejä. Kaarlo Pykäläisen kaivurin kauhassa nousi oudontuntuinen kivilohkare jota alettiin tarkemmin tutkia. Kaarlo Pykäläinen lähetti kiviaarteen malmintutkimuslaitokselle Outokumpuun. Malmikivilöydöstään Kaarlo Pykäläinen sai malminlöytöpalkinnon ja kunniakirjan.
Kanavatyön 1980 – 1983 muistomerkki viimeisteltynä Kivisalmipuistossa lähinnä kanavaa. Suurennettu kuva muistokilvestä liitettynä maisemakuvan alanurkkaan.
Kivisalmen kauniiseen levähdysalueen puistoon sijoitetut kolme muistomerkkiä kertovat kulkijoille Rääkkylän Oravisalon kylän historiaa yli sadan vuoden ajalta. Pysähtyminen muistomerkkien äärellä tuo mieleen kunnioituksen menneiden sukupolvien työlle.
Kanava, silta ja osa laituria kesällä 2011 – päämuistomerkit vuosilta 1980-1983.
Lähteet
Elinkeinoelämän keskusarkisto Mikkeli
A. AIJAL UPPALA: K.A. Wegelius Henkilökuva –Elämäntyö 1864 – 1939
Suomen Sisävesiväylät: Rakentaminen ja Kehitys
Rääkkylä-Seura ry Kotisivut
Haastattelu: Kaarlo Pykäläinen
