Haaposalmen urheiluseuran perustaminen

1900- luvun alkuvuosina alkoi Rääkkylässäkin vilkas seuratoiminta. Eräät kylät keskittivät voimansa nuorisoseuroihin, kun taas joissakin kylissä oltiin enemmän kiinnostuneita urheilusta ja voimistelusta. Syrjäisessä Haapasalmen kylässä ja sen naapureissa Sangenlahdessa ja Jaamalla asui nuoria miehiä, jotka olivat innostuneita urheilukilpailuista.
Kun vastaperustettuun Haapasalmen kansakouluun tuli opettajaksi J. Voutilainen ja tapasi urheilevia nuorukaisia, he päättivät perustaa oman seuran. Perustava kokous pidettiin 31. tammikuuta 1909. Keskustelun jälkeen päätettiin perustaa voimistelu- ja urheiluseura, jolle annettiin nimeksi Haaposalmen Wesa. Valittiin seuran virkailijat ja jäseniä ilmoittautui jo 23. Seura päätti liittyä Pohjois-Karjalan voimistelu- ja urheilupiiriin.

Kilpailutoimintaa

Jo samana keväänä pidettiin kahdet hiihtokilpailut ajan tavan mukaan jäällä. Ensin pidettiin jäsenten kesken kisat Haapasalmella 21.3 .1909. Hiihdettävä matka oli 5 km. Osanottajia ilmoittautui 10 miestä. Palkintoina jaettiin viisi hopeista mitalia, ja ne jakautuivat seuraavasti: 1. Pekka Haapasalo 21.00, 2. Pekka Ilvonen 22.39, 3. Eino Päivinen 22.55, 4. Antti Neiglick 23.16 ja 5.Heikki Hakulinen 23.17. Keli oli huononlainen. 5.4.1909 kilpailtiin Sangenlahden jäällä. Naisetkin pääsivät mukaan. Miesten sarjassa 5 km:n matkalla oli 10 osanottajaa, joista 3 keskeytti. Palkinnot jakaantuivat seraavasti: 1.Otto Lavikainen, 2. Kalle Neiglick, 3. Matti Ilvonen, 4. Kalle Rouvinen ja seuraavina Antti Lamminsalo, Eino Päivinen ja Kalle Pesonen. Naisten sarjassa oli 5 osanottajaa, yksi heitti kesken. Palkintoja saivat: 1. Anna Karppainen, 2. Leena Riikonen, 3. Iida Väyrynen. Keli oli keskinkertainen, kenties vähän liian karkea hanki. Palkintoina jaettiin rahaa.

Seuraavana talvena hiihdettiin myös sekä Sangenlahdessa että Haapasalmella. Nuorten sarja oli tullut lisäksi, ja miesten matka oli 10 km. Kesällä harrastettiin yleisurheilua. 1910 järjestettiin yleiset urheilukilpailut kolmiottelussa. Saatiin seuraavat tulokset: 1. Eino Päivinen, 2. Aarne Hirvonen, 3. Pekka Kaipiainen, 4. Antti Neiglick, 5. Pekka Väyrynen. Lajeina olivat kuula, korkeus ja 100 m. Sen ajan olosuhteita kuvaa hyvin uutisessa mukana ollut seuraava kommentti:

Juoksussa saavutettiin tavallista huonompia tuloksia likaisen tien ja kovan vastatuulen takia. Wesalla yleensä on vielä jokseenkin huonona puolena pikajuoksu. Korkeushypyssä ja yleensä hypyissä voivat Wesalaiset ajan pitkään kunnostautua. Valitettavasti oli kilpailuihin osanotto laimeaa, ainoastaan 6 osanottajaa ilmoittautui ja niistäkin puolet aivan harjoittelemattomia ensikertalaisia. Enemmän urheiluinnostusta uskallan esittää.

(Kommentoija oli ilmeisesti opettaja J. Voutilainen.)

 

Pohjois-Karjalan piirinmestaruus

Pohjois-Karjalan V. ja U.-piiri järjesti kesäisin vuosijuhliaan. Juhlat olivat kaksipäiväiset ja muistuttivat pienoisolympialaisia, koska erilaisia urheilulajeja oli paljon, yleisurheilu yksi niistä. Yleisurheilun kolmiottelussa oli eri sarjat kaupunki- ja maalaisseuroille. Kaupunkisarjassa voiton vei Joensuun Kataja. Maalaisseurojen sarjaan uskaltautui myös Haapasalmen Wesa. Tällä kertaa voiton vei Kiteen Tammi ja Wesa sijoittui kolmanneksi.

Vuonna 1910 piirin vuosijuhlaan Wesa lähetti taas joukkueen, johon kuuluivat Kalle Neiglick, Aarne Hirvonen, Eino Päivinen sekä Rääkkylästä kotoisin oleva lyseolainen 16 vuotias Yrjö Kankaanrinta. Tällä kertaa kolmiottelun lajeina olivat 100 metrin juoksu, keihäänheitto ja pituushyppy. Maalaisseurojen sarjassa kolmiottelun voittajaksi osoittautui Haapasalmen Wesa ja sai haltuunsa kiertopalkinnon, hopeisen pokaalin.

Kolmiottelun parhaat: 1. Eino Päivinen, 2. Yrjö Kankaanrinta, jotka saivat hopeiset mitalit. Myöhemmin Wesa voitti tuon pokaalin lopullisesti omakseen.

Wesalaisten vierailu Kiteellä

Kesäjuhlan järjesti myös Suorlahden-Niinikummun nuorisoseura 17.7.1910 Väinölänmäellä. Sinne lähtivät Jaamalta kotoisin olevat Wesalaiset Eino Päivinen ja Aarne Hirvonen. He soutivat järven yli Kiteen puolelle osallistuakseen kolmiotteluun. ”Juhlan aluksi oli arvokkaampi ohjelma; puheita, lausuntaa, esitelmiä. Juhlan väliaikoina urheilijat näyttivät jalkojensa keveyttä ja käsivarsiensa voimaa. Kilpailuna täysikasvuisille oli järjestettynä kolmiottelu 100 mtr juoksussa, korkeushypyssä ja kuulan työnnissä.”

Palkintoina jaettiin hopeamitalleja ja saivat niitä seuraavat: 1. palkinnon E. Päivinen Haapasalmelta, 2. A.Hirvonen samoin Rääkkylästä, 3. kauppakoululainen T. Tarkkonen Kiteeltä, 4. H.Sormunen Tohmajärveltä. Pikkupojille jaettiin juoksusta pienempiä palkintoja.

Kun kenttäohjelma oli suoritettu, siirryttiin seuran omaan tupaan, jossa esitettiin vuorokeskustelu: ”Iltapakinoita Honkolassa” ja näytelmä ”Sikopaimen.” Lopuksi kosketteli Liukkonen viulunkieliä ja nuorisoparvi silitteli vähän aikaa tuvansiltaa. Yleisön käytös oli jotenkin siivoa sekä kentällä, että sisässä, paitsi joku sakon saaneista viinapomoista heitti kerran kivellä talon seinään, ja joku tohmajärveläinen olisi omavaltaisesti tahtonut hanurinsa kanssa näyttää musikaalista taitoansa. Tätä iloa eivät tanssijat kumminkaan tahtoneet , joten se järjestysmiesten avulla ehkäistiin. Joku viinatrokari oli niinikään kauppansa sijoittanut lähimetsiin, mutta häntä eivät poliisit kuitenkaan onnistuneet kiinni saamaan”. Näin kertoi lehtiuutinen. Kesäjuhlan jälkeen Eino ja Aarne soutelivat mitaleineen Jaamalle.

Voimistelua, iltamia ja vastustajia

Wesalaiset harrastivat myös voimistelua. Siitä on todisteena vanha valokuva, jossa on kuvattuna yhdenmukaiseen asuun pukeutunut voimistelujoukkue. Ryhdikkäinä he poseeraavat valokuvaajalle taustanaan Juho Neiglickin talon navetan seinä ja siihen ripustettu iso seinävaate.

Palkintoihin ja yleensä toimintaan tarvittiin varoja. Voimisteluesitykset kuuluivat iltamaohjelmistoon musiikin, lausunnan ja vuorokeskustelujen lisäksi.

Mutta seuran toiminnalle ilmaantui myös vastustajia. Siitä kertoo seuraava Karjalan Sanomissa ollut yleisönosaston kirjoitus: ”Kirje Rääkkylän Haaposalmelta. En malta olla kirjoittamatta kylämme oloista muulle maailmalle. – Niin, onhan se täälläkin voimistelu-ja urheiluseura olemassa ja onhan toiminutkin hiljakseen:sillä uskalsihan se huhtik. 18 p:nä toimeen panna iltaman, jossa muun ohjelman lisänä oli myöskin voimistelua, sauva- ja rekkiliikkeitä, jotka kohtalaisesti tulivat suoritetuiksi, niin ensikertaa esiintyessä yleisölle. Mutta miten käynee eteenpäin mentäessä, koska mainitun seuran vastustajaksi on joku kyläläisistämme ruvennut. Niinpä kerrottiin hänen käyneen nimismiehelle sanomassa, ettei muka antaa lupaa iltamien pitoon, ja vieläpä toivoneen menemään koko hommat tyhjäksi.

En tiedä, mistä isäntä lienee niin vihamielinen seuraamme vastaan, vaikka luulisin hänen paremmin ymmärtävän mitä varten se on perustettu ja mikä sen päämäärä on. En tarvinne ruveta sitä selittämään, sillä jokainen sen kai tietää. En luulisi tuollaista kohtelua seuraamme kohtaan, sillä älkää luulko, että voimistelu- ja urheiluseura olisi jokin sellainen tyhjäntoimittajayhdistys, emme ole sitä sentähden perustaneet, vaan että voimistelun kautta saisimme terveen ja tarmokkaan ruumiin. Luulenpa, että jos nurkkatansseja olisi ja onkin niitä syksyisin, niin ei niitä vasten olla ja niissä ne iltamien vastustajatkin taitaa etunenässä olla kuin muut. Toivon puolestani onnea seuralle eteenkinpäin.

Lainaus: Joku jäsenistä

Rääkkylän Haapasalmelta kirjoitetaan, että siellä perustettu voim.- ja urheiluseura on virkistävästi vaikuttanut nuorison tapoihin, nurkkatanssit ja kortinpeluu sekä muu meininki on entisestään vähentynyt.

Uutinen Karjalan sanomista

Toiminta hiipuu ja virkistyy jälleen

Vuosien kuluessa Haaposalmen Wesan toiminta hiipui. Liekö syy, että toiminnan vetäjät väsyivät ja vanhenivat, muuttivat pois paikkakunnalta, tahi naapurikyliinkin perustettiin urheiluseuroja.

Sotien jälkeen oli Sangenlahdessa hiihdosta innostuneita miehiä ja nuorisoa. Niinpä tuli mieleen oman seuran perustaminen vuonna 1948. Perustamisasiakirjoja kirjoittamaan kutsuttiin aikoinaan Wesan toimintaan osallistunut urheiluveteraani E. J. Päivinen. Uuden seuran nimeksi tuli Sangenlahden Sisu. Seura on toiminut 61 vuotta ja toimii edelleen.

Sotien jälkeen Haapasalmelta nousi aivan maamme urheilun huipulle kaksi nuorta miestä; Aarne Ilvonen kiekonheitossa edusti Joensuun Katajaa ja myöhemmin Juuan Jännettä. Sakari Kinnunen oli painija ja oli Joensuun Voimailukerhon jäsen.

Lähteet

Jorma Rouvinen, aineisto: Karjalan Sanomat

Jatka sivulle Haaposalmen maalaisseura.
Takaisin sivulle Haapasalmen koulu ja kirjasto.