Haaposalmen maalaisseuran perustaminen

1900-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli heräämisen aikaa syrjäisellä maaseudullakin. Rääkkylässä oli kouluja perustettu moneen kylään. Myös aikuisväestö kaipasi opintoja ja toimintaa. Sangenlahden miehissä heräsi ajatus maalaisseuran perustamisesta. Ajan saatossa ovat perustamispöytäkirjat kadonneet, mutta Karjalan Sanomista löytyy seurasta uutisia sekä ilmoituksia alkuajan toiminnasta.

Pohjois-Karjalan Maanviljelysseuran johtokunta hyväksyi 1.6.1908 Sangenlahden maalaisseuran säännöt, jonka jälkeen kuvernööri vahvisti ne. Samalla seura sai apurahaa 120 mk, ja myöhemmin vielä lisää 50 mk toimintaansa varten. Maalaisseuran tarkoitushan oli maanviljelyksen, karjanhoidon, metsätalouden ja puutarhanhoidon edistäminen ja kehittäminen oppikurssien, esitelmien, kilpailujen ja yhteistyön avulla.

Toimintaa

Jo ensimmäisenä toimintavuotena toimeenpantiin kilpailuja seuraavissa lajeissa: kesannon hoito, turvepehkun nosto, makkilannan hoito, pikkutilojen kokotalouden hoito ja metsänhoito. Erityisesti huomioitiin pienviljelijöiden olosuhteiden parantaminen. Palkinnon saannin ehtona oli, ettei kilpailijalla saanut olla enempää kuin kuusi lehmää. Kilpailuun saivat osallistua seuran jäsenet. Sangenlahden maalaisseuraan kuului jäseniä kolmen kylän alueelta. Seuran ensimmäisenä esimiehenä aloitti Juhani Kotilainen, jonka jälkeen jatkoi Pekka Haapasalo Haapasalmelta. Kirjurina toimi Eino J. Päivinen Jaamalta. Maanviljelysseuralta saatujen apurahojen lisäksi seuran kassaa kartuttivat jäsenmaksut, ja pidettiinpä jo iltamat 8.11.1908 Haapasalmella Jaakko Päivisen talossa. Seura järjesti myös kilpa-ajot 3-vuotiaille ja sitä vanhemmille hevosille. Sisäänkirjoitus oli 10.12.1910 klo 10 Jaakko Päivisen talossa. Kappi- eli kilpareellähän tuohon vuodenaikaan on ajettu ja kilpailijoita on varmaan tullut jopa naapuripitäjistä saakka, koska ilmoitus oli laitettu Karjalan Sanomiin.

Turvepehkua ja suo-ojitusta

Suon kuivatus ja turvepehku näyttävät kiinnostaneen kyläläisiä. Lehti-ilmoituksella 1908 kutsuttiin Sangenlahden ja Haapasalmen välisen Rajasuon omistajia kokoukseen koululle keskustelemaan kuivattamispuuhasta. Kokoonkutsujana oli nimimerkki ”Asianharrastajat”. Pekka Haapasalo 1909 kutsui vastaavanlaiseen kokoukseen Haapasalmen, Sangenlahden ja Pötsönlahden välisen suon omistajia J.Neiglickin taloon. Lopullisesti nämä suot tulivat ojitetuiksi vuosikymmeniä myöhemmin. Kuvernööriltä anottiin 1907 Sangenlahden turvepehkuosuuskunnan ohjesäännöille vahvistusta. Osuuskunnan ensimmäiseen hallitukseen kuuluivat hrat Juhani Kotilainen puheenjohtajana, Gustaf Kotilainen varapuheenjohtajana sekä Juuso Kähkönen ja H. Mononen jäseninä. Osuuskunnan toiminnasta ei ole tarkempia tietoja. Miesten ja naisten seuratoimintaa Jossakin vaiheessa maalaisseura-nimi muuttui maamiesseuraksi. Tämän miehisen seuran vastapainoksi naiset perustivat marttayhdistyksiä, joiden tarkoituksena oli kotitalouden tietojen ja taitojen hankkiminen sekä perinteen ja kulttuurin vaaliminen. Maamiesseuran alueella toimi peräti kolme yhdistystä, nimittäin Sangenlahden, Jaaman ja Haapasalmen Martat, jotka kaikki ovat lopettaneet toimintansa.

Tanssilavatoiminta

Sangenlahden maamiesseuran vilkkainta toiminta-aikaa oli sotien jälkeinen aika. Paikkakunnalla ei ollut tanssilavaa, ja niinpä maamiesseuran miehet keksivät rakentaa sellaisen. Rakennuspaikka oli Sangenlahden kylän laidassa, tontin suuruus oli 0,6 ha. Alue oli kivetöntä hiekkamultapeltoa, joten se soveltui hyvin myös urheiluseura Sisun käyttöön pesäpallokenttänä. Keväällä kuului aikamoinen vasaran pauke kun miehet rakensivat lavaa. Pärekatto varsinkin nieli paljon nauloja, joista oli huutava pula. Mistä lienevät naulat löytyneet? Tanssilava valmistui keväällä 1947 ja sai nimen Huvimaja. Pidettiin avajaistanssit ja sen jälkeen joka kesä tanssittiin viikonloppuisin ja joskus keskiviikkonakin. Näin maamiesseura sai rahaa toimintaansa varten. Huvimajan vakinaisena soittajana tuli tunnetuksi oman kylän pelimanni Veli Hokkanen. Tanssilava toimi aktiivisesti viitisentoista vuotta, ja myytiin se tarpeettomana huutokaupalla vuonna 1968. Tontti jäi seuran omistukseen.

Kuivaamopalvelua, kurssitusta ja laitteita

Seudun viljelijöillä oli ollut syksyisin pulmana, miten saada viljat kuivatetuiksi. Seura osti 12 hl:n Esa-kaappikuivaajan ja rakensi kuivaamorakennuksen. Sijoituspaikkana oli Sangenlahti. Myöhemmin toinen kuivaamo rakennettiin Haapasalmelle. Kuivaajat olivat pienitehoisia puulla lämmitettäviä. Sangenlahdessa sijaitseva kuivaamo tuhoutui tulipalossa. Seuraavassa vuosikokouksessa 20.3.1958 keskusteltiin tilanteesta. Kun oli ehdotettu hankittavaksi Valtti-merkkinen suurtehokuivaaja ja toisena ehdotuksena entisenlainen Esa-kaappikuivaaja, suoritettiin äänestys, jonka tuloksena päätettiin rakentaa Esa- kuivaaja Sangenlahteen. Lisäksi päätettiin hankkia kaksi 6 hl:n Pajulahti-merkkistä kaappikuivaajaa, jotka sijoitetaan toinen Oravilahden puolelle Lamminsaloon ja toinen Haapasalmelle Onni Hirvosen talon läheisyyteen. Oli kolme rakennusta tekeillä, ja kunkin kuivaamon lähipiiriin kuuluvat suunnittelivat ja rakensivat ne itse. Seura päätti antaa kutakin kuivaamoa varten 10000 mk rahassa tai vastaavasti rakennustarpeissa. Nämä kuivaamot olivat toiminnassa kymmenkunta vuotta, jonka jälkeen huomattiin ne liian pienitehoisiksi. Luomuviljely oli muuttunut vähitellen tehoviljelyksi koneellistumisen, väkilannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden tultua käyttöön. Yksityiset viljelijät perustivat suurtehokuivaamoja, jotka nopeasti suorittivat viljan kuivaamisen.

Kursseja ja laitteita

Maamiesseura osti v 1969 kaksi Varsta-merkkistä niittosilppuria, joita se vuokrasi viljelijöille. Mutta kivisillä pelloilla silppureihin tuli usein vikoja. Niinpä niistä luovuttiin ja ne huutokaupattiin v 1975. Myös erilaisia kursseja järjestettiin vuosittain viljelijöiden perehdyttämiseksi uusiin koneisiin ja työtapoihin. 60-luvun lopulla seura osti kasvinsuojeluruiskun, ja vaihtoi sen uuteen 1976. Tämä ruisku on edelleen käytössä ja sen hoitajana on koko ajan toiminut seuran esimies Auvo Ikonen. Seura omistaa edellämainitun ruiskun sekä maaomaisuutta Huvimajan tontin. Seuran toimitsijoista mainittakoon pitkäaikainen sihteeri Tuomas Kinnunen, esimiehet Martti Koponen, Reino Kotilainen ja Martti Kinnunen.

Jatka sivulle Tarinoita Sangenlahdesta ja Haapasalmelta
Takaisin sivulle Haaposalmen urheiluseura