Haapasalmen koulu

Rääkkylän kunta tuli kuuluisaksi aikoinaan siitä, että kun kansakoulun perustaminen oli vireillään parisenkymmentä vuotta, ei koulua saatu aikaan kovan vastustuksen vuoksi. Lopulta kuvernöörin ja senaatin määräämän uhkasakon uhalla Rääkkylän koulu alkoi v. 1892. Entiset koulujen vastustajatkin alkoivat vaatia kouluja kyliinsä. Rasivaaraan perustettiin seuraava koulu v. 1897 ja Niemiseen v.1898. Syrjäisemmätkin kylät alkoivat innostua koulujen rakentamisesta, koska koulumatkat olivat pitkiä. Niinpä haapasalmelaiset ja sangenlahtelaiset alkoivat porukassa puuhata yhteistä koulua.

Rääkkylän kuntakokous 24.11.1906 päätti seuraaavaa: Tämän kunnan Haapasalmen piiriin perustetaan syksyllä vuonna 1907 ja pidetään siitä alkaen voimassa suomenkielinen pojille ja tytöille yhteinen ylempi kansakoulu, johon otetaan miespuolinen varsinainen opettaja sekä tyttöjen käsitöiden opettaja. Koulu sijoitetaan vuokrahuoneistoon 2 vuodeksi, jonka ajan kuluessa sille rakennetaan kuntakokouksen joulukuun 20 päivänä 1902 hyväksymän piirustuksen mukainen oma talo eli jonka mukaan on rakennettu kolme viimeistäkin koulua. Lisäksi päätettiin opettajien rahapalkka sekä luontaisedut. Koulun johtokuntaan valittiin emäntä Hilma Kotilainen, isännät Matti Silvennoinen ja Pekka Rosti Sangenlahdesta, Juho Neiglick ja Antti Matinp. Hirvonen Haapasalmelta sekä Pekka Holopainen Pötsönlahdesta. Näin Haapasalmi sai seitsemäntenä kylänä oman koulunsa.

Johtokunta aloitti työnsä, ja ensimmäisiä tehtäviä oli opettajan viran haettavaksi julistaminen ja vuokratilojen etsiminen. Kauppias Antti Pykäläinen Sangenlahdesta vuokrasi koulutilat talostaan, mutta opettajan saannissa oli vaikeuksia. Vasta marraskuun 1. päivänä 1907 tarkastajan virkakirjeeseen perustuen johtokunta yksimielisesti valitsi todistuksiensa ja persoonallisen tuntemuksen perusteella maanviljelijä Juho Hietalan. Syytä näin myöhäiseen ajankohtaan valaisee parhaiten Karjalan Sanomissa 28.11. ollut nimimerkki Sepeteuksen kirjoitus: Kyläämme saatiin tänä syksynä kansakoulu, joka alkoi lokakuun 29 pnä. Vaan kyllä oli juuren alla senkin alkuun pääseminen. Koulun myönsi kunta tänne jo viime syksynä. Kouluhuoneet oli jo vuokrattu y.m. koulutarpeet varattu, vaan kun tarkastaja ei hyväksynyt johtokunnan tekemää opettajan vaalia ensikerralla, ja toisella aukiolokerralla ei ollut ketään hakijoita, niin uhkasi kouluhomma seista kuin Jyrinpäivä.

Tarkastajan kehoituksesta pyysi johtokunta yhtä talonjussia koulunsa opettajaksi ja tämä se nyt mehtelee täällä opettajana; turpeenpuskijoitako oppilaistaan laittanee? – Tarpeen vaatima se kaikesta päättäen on koulu tännekin. Siihen ilmoittautui heti 40 oppilasta. Paljon enemmänkin niitä olisi ollut, vaan luokkahuoneen pienuuteen nähden ei voitu ottaa sen enempää. Samoin johtokunnan ensimmäisiä tehtäviä oli kaluston hankkiminen. Joensuulaisesta rautakaupasta ostettiin käsityövälineiden teräosat. Näihin puuosat, sekä välinekaappi, tahkoteline ja suuri luokantaulu huutokaupattiin tehtäväksi puusepäntaitoisille kyläläisille. Kesäaikaan rahdattiin tilatut koulutavarat laivarannasta koululle hevoskyydillä. Koulu alkoi kolmiosastoisena, ja keväällä oppilasmäärä oli jo 44. Maaliskuussa opettaja J. Hietala järjesti oppilaille paikkakunnan ensimmäiset hiihtokilpailut Sangenlahden jäällä, johon oli koululta vain lyhyt matka. Suksien puute haittasi hiihtourheilua, sillä osallistujia oli 23, ja he hiihtivät neljässä sarjassa. Palkintoina jaettiin rahaa.

Kiistaa piirijaosta ja koulun paikasta

Piirijakoon, sekä ehdotettuun koulun paikkaan Haapasalmen keskikylälle, ilmeni tyytymättömyyttä. Johtokunta ehdottikin tarkastajalle että yhdistettäisiin perustetut Haapasalmen ja Jaaman piirit. Tätä ehdotusta ei tarkastaja hyväksynyt, vaan ehdotti vuorostaan, että Sangenlahden kylä erotettaisiin Haapasalmen piiristä, ja liitettäisiin Jaaman piiriin. Kun kuuleman mukaan piiriläiset olivat tässä asiassa eri mieltä, johtokunta päätti kuulostella kyläläisten mieltä ja pitää joka kylässä kokouksen. Ne pidettiin Sangenlahdessa koululla, Pötsönlahdessa Antti Asikaisessa, Haaposalmella Rouvilassa ja Jaaman Hovissa. Loppujen lopuksi Sangenlahti jäi Haapasalmen piiriin ja koulunpaikka ratkesi, kun Kustaa Kotilainen myi omistamastaan Kotilan tilasta palstan kunnalle. Näin koulun sijainti tuli sopivasti kahden kylän väliin. Koulun rakennustyöt pääsivät alkuun.

Koulun rakennustyöt

Koulu toimi Sangenlahdessa Antti Pykäläisen talossa kaksi lukuvuotta. Toisena lukuvuotena oli opettajaksi saatu seminaarin käynyt Juhana Voutilainen Kajaanista. Hän toimi opettajana vuoteen 1921 saakka. Koulun toimiessa vuokratiloissa uuden koulun rakennustyöt edistyivät johtokunnan toimiessa töiden valvojana. Tarkastaja virkakirjeessään vaati piirustusten muuttamista, mutta johtokunta vastasi, että koko kivijalka on jo tehty, ja olisi vaikea mennä muuttamaan Rääkkylän kunnan antamia piirustuksia, ja päätökseksi tuli, että ei voida ruveta mihinkään muuttelemisiin. Johtokunnalla ja varsinkin sen esimiehellä riitti töitä, sillä annettiin urakalla rakennettavaksi sauna, talousrakennus, kaivon teko ja pihamaan tasoitus sekä aidan teko koulualueen ympärille. Aidaksien ja aidanseipäiden sekä halkojen hakkuu ja veto sekä hirsiseinien riveäminen myytiin huutokaupalla vähimmän vaativille. Puut hakattiin koulun metsästä. Myös rakennuspuita hakattiin omalta tontilta. Peltoakin piti raivata opettajan luontaisetuihin kuuluva määräala.

Koulun toiminta

Koulun toiminta vakiintui, kun koulutalo ja piharakennukset, kaivo ja pihamaa vihdoin monen vuoden uurastuksen jälkeen saatiin valmiiksi. Oppilaita tuli pääkylien Haapasalmen ja Sangenlahden lisäksi Jaamalta, Oravilahden Lamminsalosta ja Salokylältä, Pötsönlahdesta, Asikosta sekä Kiteen puolelta Ikolansaaresta. Koulu toimi ensimmäiset vuosikymmenet neljäosastoisena. Tosin ns. pienten lasten koulua pidettiin vuosittain muutaman viikon ajan. Oppilasmäärä oli v.1910 ensimmäisen kerran yli 50, ja 20-luvulla yli 60. Tyttöjen käsityönopettajana toimi ensin neiti Maikki Voutilainen ja 1913 alkaen Anna Voutilainen.

Kahtena ensimmäisenä vuotena koulutarvikkeet olivat maksullisia, mutta vähävaraisille ne olivat ilmaisia. Lukuvuodesta 1909-1910 alkaen kirjat ja muut koulutarvikkeet olivat ilmaiset kaikille oppilaille. Koulun keittola perustettiin vuonna 1920, ja vähävaraisille tarjottiin ilmaista lämmintä keittoruokaa. Rääkkylän kunta omisti maita Haapasalmella ja Sangenlahdessa. Nämä alueet olivat koulun käytössä ja johtokunta myi joka vuosi kerran heinätysoikeuden näiltä luhta- ja niittypalstoilta. Näitä alueita oli yhteensä 15, ja tuloja kertyi vuodessa 300-350 mk. Se oli iso rahasumma siihen aikaan.

Johtokunnan esimiehinä toimivat noina rakentamisen vuosina Pekka Rosti ja Juho Päivinen. Suurimmillaan koulu oli sodanjälkeisten ikäluokkien aikaan 1950-luvulla, jonka jälkeen oppilasmäärä vähän kerrassaan pieneni, niin että toiminta lakkautui v. 1998. Koulu ehti toimia 91 vuotta. Pitkäaikaisimmat opettajat olivat Juhana Voutilainen, Kalle Hietala, Väinö Leppälä, Helmi Liuhtola, Meeri Loisa ja Martti Vartiainen.

Lähteet

Rääkkylän kunnanarkisto
Jorma Rouvinen
Karjalatar
Karjalan Sanomat

Haapasalmen kirjaston perustaminen

Haapasalmen kirjaston perustaminen Lukutaidon yleistyttyä 1800-luvulla kiertokoulun ansiosta, oli usein pulmana, että mihin käyttää tuota suurella vaivalla opittua taitoa. Olihan toki olemassa uskonnollista kirjallisuutta, ja Joensuussa ilmestyi Karjalatar-niminen sanomalehti, josta voi seurata lähiseudun ja koko maailmankin tapahtumia. Haapasalmenkin uutisia ja ilmoituksia oli Karjalattaressa, josta voi päätellä, että ainakin muutamiin taloihin oli lehti tilattu. Rääkkylän kirkonkylässä oli jo kirjasto, mutta se oli pitkän ja vaivalloisen matkan päässä. Eräille haapasalmelaisille tuli mieleen, että eiköhän perusteta ihan ikioma kirjasto, josta kyläläiset saisivat lainata kirjoja lukemisen nälkäänsä. Mutta mistä varoja kirjojen ostoon? Kunnalta ei tainnut apua löytyä.

Oltiin oma-aloitteellisia. Päätettiin pitää iltamat lainakirjaston hyväksi. Oli vuosi 1895. Rääkkylän kirjaston hyväksi oli keväällä pidetty iltamat kauppias Kalle Neiglickin talossa Rasivaarassa. Niinpä ilmeisesti veljensä esimerkin mukaan Haapasalmella Juho Neiglick lupasi talonsa iltamien pitoa varten. Iltamien päivämäärä oli 29.12.1895. Iltamailmoitus oli Karjalattaressa.

Myttyiltamien ohjelmaan kuului kaksi puhetta, laulua, lausuntaa ja kuvaelma. Tilaisuus tuotti toistasataa markkaa. Näin kirjasto saatiin alkuun, ja se sijoitettiin Juho Neiglickin taloon. Suuren suuri ei kirjasto ollut , koska se sopi Neiglickin piirongin laatikkoon. Myöhemmin kansakoulun tultua paikkakunnalle se yhdistettiin koulun kirjastoon.

Lähteet

Karjalatar
Jorma Rouvinen

Jatka sivulle Haaposalmen urheiluseura
Takaisin sivulle Haapasalmen historiaa